Sisu Tähtinen ja turvesukkahousubisnes

"Näytetään niille, että kyllä suomalaisestakin jäyhimöstä irtoaa sambaa!" Sisu Tähtinen on pippurinen tyttö, joka aloittaa uudessa koulussa perheen muutettua hullunkuriseen Tähtikartanoon. Sisu on ennenkin joutunut koulussa ongelmiin, eikä uudelle luokalle sopeutuminen suju kommelluksitta. Pian Sisu huomaa, että viekkaat luokkatoverit ovat kaikessa hiljaisuudessa nakittaneet hänet päävastuuseen koulun hyväntekeväisyysgaalan ohjelmasta. Sisu ei onneksi pienistä hätkähdä. Hän lupaa värvätä gaalaan oikean brasilialaisen sambaorkesterin – Baila Manjanan! Harmi vain, että kyseistä orkesteria ei ole oikeasti olemassa. Sisu ei voi kuitenkaan enää perua lupaustaan, sillä koko koulun yli on pyyhkäissyt oikea sambakuume. Löytyisikö pelastus Sisun mummon nakkilalaisesta humppaorkesterista? Peruukit vain päähän ja humpat ja sambat sekaisin! Sisu Tähtinen ja kohtalokas samba on Kirsti Ellilän hersyvän lastenkirjasarjan ensimmäinen osa.

Valloittavan feelgood-trilogian päätösosa uusista mahdollisuuksista. Auliksen elämä ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Yhteiseen uskoon perustunut avioliitto karahti kiville, kun vaimo Matleena meni ja ryhtyi naispapiksi. Lapsiperhearki yksinhuoltajaisänä ei tule luonnostaan, ja pelkkä pyykkirumban pyörittäminen on kotitöitä vierastaneelle Aulikselle kuin uusi maailma. Kaiken lisäksi harmia aiheuttaa kroonisesti kipeä kurkku: Millä ihmeellä Aulis hoitaa työnsä pappina, kun ääni lähtee kesken saarnan? Sitten Aulis palkataan kirjoittamaan elämäkerta isästään, vanhakirkollisen säätiön perustajajäsenestä, mutta arvostettujen vanhempien yksityiselämästä paljastuu vaiettuja puolia. Kun Aulis vielä sekaantuu vahingossa nuoren Ilonan aviokriisiin, on konservatiivipapin aika tarkastella omia periaatteitaan. Riittääkö Auliksellekin vielä rakkautta? Ristiaallokkoa on viihdyttävän osuvan Kirkkotrilogia-sarjan päätösosa. Kirkon konservatiivisiipeä käsittelevä feelgood-sarja pureutuu miesten ja naisten rooleihin, tasa-arvoon ja avioerosta selviytymiseen – huumoria ja hyvää mieltä unohtamatta.

Seurakunnan kirkkokahvit menevät väärään kurkkuun, kun eronnut naispappi rakastuu itseään puolta nuorempaan mieheen. Matleenan elämässä koittavat uudet ajat. Pappisvihkimys on tuonut mukanaan avioeron naispappeutta vastustavasta Auliksesta. Eroperheen arjen pyörittäminen toisesta kodista käsin ei ole helppoa, ja töissä kirkossa Matleena on aina väärässä, oli kyse sitten kirkkokahveista tai samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Kun Matleena vielä rakastuu itseään reippaasti nuorempaan Pyryyn, on lähipiiri tukehtua pullakahveihinsa. Jatkuva paheksunta saa Matleenankin epäilemään itseään: onko hänestä papiksi ja eronneeksi äidiksi? Pelastusrenkaita on toinen osa Kirsti Ellilän viihdyttävän osuvaa Kirkkotrilogiaa, jossa käsitellään painavia asioita feelgoodin keinoin. "Viihdekirjallisuutta parhaasta päästä." -Kirjavinkit

Feelgoodia uskonyhteisössä Matleena muuttaa pappismiehensä Auliksen ja perheen lasten kanssa idylliseen omakotitaloon. Uusi koti inspiroi elämänmuutokseen, ja Matleenan suunnitelmissa on vaihtaa iänikuinen kotiäitiys teologian opintojen viimeistelyyn ja työelämään. Auliksen tavoin Matleena vastustaa naispappeutta, mikä tuo omat haasteensa työnhakuun naisteologina. Samalla kun Matleena etsii tietään työelämässä ja hoitaa siinä sivussa naiselliset velvollisuutensa kuten lapsiperhearjen yksinhuoltamisen ja vanhan talon pystyssä pitämisen, keskittyy Aulis omiin kirkkoherranvaaleihinsa. Uskonveljetkin keskittävät tukensa lähinnä miehille. Matleena alkaa kypsyä ilmaiseen orjatyöhön ja kyseenalaistaa konservatiivista ajatusmaailmaa – miksei hänestäkin olisi papiksi? Pappia kyydissä aloittaa purevan hauskan Kirkkotrilogia-sarjan. Älykkäästä viihteestä tunnettu Kirsti Ellilä pureutuu sukupuolirooleihin niin työelämässä, perhe-elämässä kuin uskonkysymyksissäkin – huumoria ja hyvää mieltä unohtamatta. "Piristävä poikkeus kotimaisen viihdekirjallisuuden joukossa" -Kirjavinkit

Miten selvitä oman lapsen kuolemasta? Saara on nainen, joka on kokenut asioista hirveimmän: hän on joutunut hyvästelemään oman lapsensa. Suru vie Saaran mukanaan. Naru-tytär ei koskaan enää laulaisi koulun juhlasalissa. Naru ei koskaan enää kokisi sitä, kun vuodenajat vaihtuvat. Kaipaus on kuin trooppinen loinen: se jäytää Saaraa hitaasti sisältä. Saara ei kuitenkaan ole ainoa, joka on kokenut suuria menetyksiä. Kun hän sitä vähiten odottaa, hänen tiensä risteää toisten surevien kanssa. Kaivatut on koskettava romaani kaipauksesta ja surusta.